kiinteistökokonaisuuksissa

Kiinteistökokonaisuudessa tarkoitetaan useamman kiinteistön, rakennuskokonaisuuden ja mahdollisen yhteisen infrastruktuurin muodostamaa kokonaisuutta, jota hallitaan ja käytetään yhteisesti. Tällainen kokonaisuus voi koostua erillisistä tonttiosista, rakennuksista sekä yhteisistä tiloista ja palveluista, kuten porteista, ajoteistä, hule- ja vesihuollosta sekä viheralueista.

Kokonaisuuteen kuuluu yleensä sekä yksittäisiä kiinteistöjä että niihin liittyviä yhteisiä alueita ja palveluita. Keskeistä on yhteisten tilojen ja infrastruktuurin käyttöoikeudet sekä vastuukysymykset, kuten kunnossapito, kunnossapidon kustannukset sekä mahdolliset palvelusopimukset.

Omistus ja hallinto voivat olla järjestetty usealla tavalla. Yksi yleinen ratkaisu on kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön kautta tapahtuva hallinta, jolloin osakkeenomistajat osallistuvat kustannuksiin ja päätöksentekoon. Toinen mahdollisuus on sopimusperusteinen järjestely, jossa kiinteistön omistajat jakavat vastuut ja oikeudet erikseen sovitulla tavalla. Yhteisomistus- ja hallintamuotojen valinnalla on vaikutusta taloudellisiin velvoitteisiin sekä päätöksenteon tehokkuuteen.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjaus vaikuttavat kiinteistökokonaisuuksien muodostamiseen ja hallintaan. Suomessa kiinteistönmuodostamisen sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön puitteissa määritellään, miten tontit ja rakennukset voidaan liittää yhteiseksi kokonaisuudeksi sekä miten käyttö- ja vastuusuhteet käytännössä sopitaan ja dokumentoidaan.

Käytännön huomioita ovat esimerkiksi due diligence -tarkastukset, yhteiskäyttö- ja palvelusopimukset sekä energiansäästö- ja ylläpitokustannusten jaon selkeyttäminen.