kellonmuutokset

Kellonmuutokset, tunnetaan myös nimellä kesä- ja talviaikaan siirtyminen, ovat aikaansaadut muutokset ihmisten kellojen aikaan, jotka tehdään vuosittain useimmissa maissa. Näiden muutosten tarkoituksena on hyödyntää luonnonvalon määrää mahdollisimman tehokkaasti, esim. siirtämällä kelloja yhden tunnin eteen tai taakse vuoden aikana tapahtuvien valoisampien ja pimentyneempien aikajaksojen mukaan.

Euroopan unionin jäsenmaissa ja monissa muissa maissa kellon muutokset tapahtuvat yleensä kaksi kertaa vuodessa: keväällä siirretään kelloa tunnilla eteenpäin (kesäaika), ja syksyllä siirretään sitä takaisin (talviaika). Suomessa kesäaika alkaa yleensä maaliskuun viimeisestä sunnuntaista, jolloin kelloa siirretään tunnilla eteenpäin, ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloa siirretään tunnilla taaksepäin.

Kellonmuutoksilla on pyritty säästämään energiaa, vähentämään liikennöintiin liittyviä onnettomuuksia ja mahdollistamaan pidemmän päivävalaistunnon vapaa-ajan hyödyntämistä. Kuitenkin nykyään on käyty keskustelua kellonmuutosten tarpeellisuudesta, ja osa maista on ehdottanut niiden lopettamista tai pysyvän aikasuuntauksen käyttöönottoa. Esimerkiksi Euroopan unioni on viime vuosina ehdottanut kesäaikaan jäämistä pysyvästi, mutta päätöstä ei ole vielä ratifioitu EU-tasolla.

Kellonmuutokset vaikuttavat moniin ihmisiin, aiheuttaen hetkellisiä univajeita ja haitaten terveyttä joissakin tapauksissa. Näistä syistä ja energiahuollon edistymisen myötä eri maat arvioivat uudelleen aikansa säädöksiä ja niiden perusteluita.