kaksipäinen

Kaksipäinen on suomenkielinen adjektiivi, joka tarkoittaa, että jollakin on kaksi päätä. Sana muodostuu yhdistämällä kaksi–(kaksi) ja pää sekä -inen-sijamuotoa ilmaiseva päätte

Käyttö ja merkitys: Kaksipäistä voidaan käyttää sekä konkreettisesti elävien olentojen kuvaamiseen, esimerkiksi eläimissä, joissa kehitysviasta johtuen kehittyy kaksi päätä, että kuvaannollisesti esimerkiksi tiloista, joissa vallan tai päätösten tekijät ovat jakautuneet kahden vastaan kilpailevan tahon kesken. Sana esiintyy yleisesti sekä luonnontieteellisessä että kirjallisessa tekstissä.

Taivutus: Kaksipäinen taivuu adjektiivina kuten muutkin -inen-adjektiivit. Esimerkkejä taivutusmuodoista: nominatiivi yksikkö kaksipäinen, nominatiivi monikko kaksipäiset; genetiivi yksikkö kaksipäisen, genetiivi monikko kaksipäisten; partitiivi yksikkö kaksipäistä, partitiivi monikko kaksipäisiä. Taivutusnauha seuraa suomen kielen adjektiivien yleisiä sääntöjä.

Kielitieteellinen ja kulttuurinen konteksti: Termiä käytetään sekä tieteellisessä selityksessä että kuvailussa. Kaksipäisiä esiintymiä mainitaan harvoin luonnossa, mutta ne ovat tunnettuja esimerkkeinä kehityshäiriöistä tutkimuksessa; kirjallisuudessa ja puheessa sana voi viitata kahden johtajan tai voimavaran jakautuneisuuteen metaforisesti.