isotyypit

Isotyypit ovat immunoglobuliinien (vasta-ainemuodostajien) luokkia, jotka määräytyvät raskaan ketjun vakiosivujen (constant region) rakenteen perusteella. Ihmisillä on viisi pääisotyyppiä: IgM, IgD, IgG, IgA ja IgE, joiden isotyypin constant region -geenit ovat Cμ, Cδ, Cγ, Cα ja Cε. IgM ja IgD esiintyvät pääasiassa naïve B-solujen pinnalla B-solureseptorina, kun taas IgG, IgA ja IgE ovat erillisiä vapaina vasta-aineita, joita voidaan löytää seerumissa tai limakalvoilla.

IgM on usein pentamerinen ja toimii primaarivasteen alkuvaiheessa sekä tehokkaana agglutinaattorina jakäyttäjänä. IgG on veressä yleisin isotype, kykenee läpäisemään istukan ja osallistuu opsonisaatioon sekä neutralointiin. IgA esiintyy pääasiassa limakalvoilla ja on usein dimerinen secretory IgA, joka suojaa suun, ruoansulatuskanavan ja hengitysteiden limakalvoja. IgE liittyy allergisiin reaktioihin ja loisten torjuntaan, sitoutuen mastsoluihin ja basofiileihin.

Isotyypin vaihtuminen eli class switch recombination (CSR) mahdollistaa isotyypin muuttamisen säilyttäen antigenispesifisyyden. CSR riippuu B-solujen aktivaatiosignaalista sekä AID-entsyymistä ja paikallisista sytokiinivirtauksista.

Isotyypit ovat keskeisiä immunologisessa diagnostiikassa ja rokotesuunnittelussa, koska eri isotyypeillä on erilaiset tehtävät, vaikutus kestoon ja laadun arviointiin immuunivasteessa. Eroja löytyy myös suhteessa allotyyppeihin ja idiotyyppeihin: allotyypit ovat perinnöllisiä alleelivarianteja isotyypeistä, ja idiotyypit kuvaavat yksilöllistä antigeenitunnistusta.