ionointipisteestä

Ionointipisteestä, eli ionointikynnysarvosta, tarkoitetaan energian määrää, jolla aineen atomi tai molekyyli ionisoituu eli menettää yhden elektroninsa. Yleisin mittari on ensimmäinen ionisaatioenergia, pienin energia, jolla neutraali rakennelma muuttuu positiivisesti varautuneeksi ioniksi. Ionointipiste on ominaisuus, joka riippuu kemiallisesta koostumuksesta sekä ympäristötekijöistä kuten lämpötilasta ja paineesta.

Ionointi voidaan saada aikaan useilla eri prosesseilla. Fotonien avulla tapahtuva fotoionisaatio käyttää ylittävää fotoni-energiaa; törmäykseen perustuva kollisioon ionisaatio syntyy, kun ionisoituva hiukkanen saa riittävästi energiaa törmäyksessä toiseen hiukkanaisiin; voimakkaan sähkökentän vaikutuksesta voi taas tapahtua kenttäionisaatio. Eri prosessit voivat esiintyä yhdessä, ja ne määrittävät, kuinka helposti aine ionisoituu tietyissä olosuhteissa. Plasmoissa ionisaatiotaso riippuu lämpötilasta, tiheydestä sekä lähteestä tulevan energian tyypistä.

Mittaaminen ja määrittäminen tapahtuvat erilaisin kokeellisin menetelmin. Fotoneelektronisen spektroskopian avulla voidaan arvioida ionisaatioenergiaa, ja massaspektrometriassa valitut ionisointimenetelmät antavat käytännön käsityksen siitä, miten helposti ainemolekyyli ionisoituu. Näitä arvoja käytetään laajasti analyyttisessä kemiassa, plasmaprosesseissa sekä astrofyysisessä tutkimuksessa, missä ionisaatio vaikuttaa kaasujen tilaan, spektriikan tulkintaan ja reaktiivisuuteen korkeissa lämpötiloissa ja säteilyolosuhteissa.