interferenssikorjausmenetelmiä

Interferenssikorjausmenetelmiä käytetään digitaalisessa signaalinkäsittelyssä tilanteissa, joissa halutaan vähentää tai poistaa tunnistettavissa olevaa häiriötä, joka on sekoittunut hyödylliseen signaaliin. Tällainen häiriö voi syntyä esimerkiksi monikäyttäjäyhteysjärjestelmissä, kuten mobiiliverkoissa, joissa eri käyttäjien lähettämät signaalit voivat häiritä toisiaan. Myös tutkajärjestelmissä ja muissa radiotekniikan sovelluksissa interferenssi on yleinen ongelma.

Yksinkertaisin interferenssin korjausmenetelmä on suodatus, jossa pyritään poistamaan häiriötaajuudet signaalista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kaistanpäästösuodattimilla tai adaptiivisilla suodattimilla, jotka oppivat tunnistamaan ja poistamaan häiriön. Toinen yleinen lähestymistapa on interferenssin mallintaminen ja sen vähentäminen signaalista ennustamalla häiriön muoto ja vähentämällä se alkuperäisestä signaalista.

Edistyneempiä menetelmiä ovat esimerkiksi jakautuneen pienimmän neliösumman menetelmä (DLMS) ja monimutkaisemmat optimointialgoritmit. Joissakin sovelluksissa voidaan hyödyntää myös signaalin spatiaalista tietoa, jos käytössä on useita vastaanottimia. Tällöin eri vastaanottimien saamia signaaleja voidaan yhdistää interferenssin vähentämiseksi. Interferenssin korjausmenetelmien valinta riippuu suuresti sovelluksesta, häiriön luonteesta ja vaaditusta suorituskyvystä. Menetelmien tehokkuus arvioidaan yleensä signaali-kohinasuhteen parantumisen tai virheen määrän vähenemisen perusteella.