insuliinisignalointireitti

Insuliinisignalointireitti on monimutkainen solunsisäinen viestiketju, joka käynnistyy insuliini-hormonin sitoutuessa insuliinireseptoriin solun pinnalla. Tämä sitoutuminen johtaa reseptorin autotyrosiinikinaasiaktiivisuuden aktivoitumiseen, mikä puolestaan fosforyloi useita insuliinireseptorin substraatteja (IRS-proteiineja). Nämä fosforyloidut IRS-proteiinit toimivat kiinnityspisteinä muille solunsisäisille signaalimolekyyleille, kuten fosfoinositidi-3-kinaasille (PI3K).

PI3K:n aktivoituminen johtaa fosfatidyyli-inositoli-3,4,5-trisfosfaatin (PIP3) tuotantoon solukalvolla. PIP3 houkuttelee ja aktivoi proteiinikinaasi B:n (PKB), joka tunnetaan myös nimellä Akt. Akt on keskeinen kinasi tässä reitissä, ja se fosforyloi lukuisia kohdeproteiineja, jotka säätelevät erilaisia solutoimintoja.

Insuliinisignaloinnin tärkeimpiä vaikutuksia ovat glukoosin otto soluihin, erityisesti lihas- ja rasvakudoksessa, lisäämällä glukoosikuljettajaproteiini GLUT4:n siirtymistä solukalvolle. Lisäksi reitti edistää glykogeenisynteesiä maksassa ja lihaksissa, estää glukoosintuotantoa maksassa ja vaikuttaa lipidi- ja proteiiniaineenvaihduntaan. Aktin aktiivisuus edistää myös solujen kasvua ja selviytymistä. Epäsäännöllisyydet insuliinisignalointireitin toiminnassa voivat johtaa insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen.