ilmamassoja

Ilmamassat ovat suuria ilmakehän alueita, joiden lämpötilan ja kosteuden ominaisuudet ovat suunnilleen samoja suurella alueella. Ne muodostuvat lähdealueillaan optimaalisista olosuhteista ja liikkuvat laajoina vyöhykkeitä pitkin, vaikuttaen laajasti paikalliseen säähän. Ilmamassat voidaan tunnistaa niiden perusominaisuuksien mukaan – kuinka kylmä tai lämmin sekä kuinka kostea tai kuiva massan alkuperä on – sekä siitä, ovatko ne peräisin merivirroista vai mantereelta.

Pääluokitus perustuu kahteen ominaisuuteen: kosteuden mukaan maritime (m) vai continental (c) sekä lämpötilan mukaan polar (P) vai tropical (T). Näin muodostuvat yleisimmät ilmamassat: mP, cP, mT ja cT. Maritime-massat syntyvät merialueilla ja ovat kosteita; continental-massat syntyvät mannereilla ja ovat kuivempia. Polar- tai polaarinen massat ovat suhteellisesti kylmiä, kun taas tropical- eli trooppiset massat ovat lämpimiä. Lähdealueidensa mukaan ilmamassat voivat pysyä paikallisina säätöalueina pitkään ennen muokkaantumista, ja niiden liikkeet sekä kohtaamiset toisten massojen kanssa synnyttävät etelä- ja kylmä-frontteja sekä muutos- ja sadealueita.

Säävaikutukset ilmamassojen mukana ovat moninaisia. mT-massat tuovat tavallisesti lämpimiä, kostea sääennusteita ja syviä konvektiopäiviä sekä ukkosia. cP-massat tuovat kylmää, kuivaa ilmaa, mikä voi johtaa selkeisiin öihin ja pakkasiin talviaikaan. mP-massat nostavat kosteutta ja voivat aiheuttaa sumuja sekä tihkusateita, kun ne kohoavat esimerkiksi maaston pinnan yllä. cT-massat voivat tuoda kuumaa, kuivaa ilmaa, mikä johtaa helteisiin ja kuivaan säähän. Ilmamassat ovat keskeinen käsite ilmakehän liikkuvuuden ja sääjärjestelmien ymmärtämisessä.