hydrauliikka

Hydrauliikka on tekniikan ala, joka käsittelee nesteen paineen ja virtausnopeuden avulla tapahtuvaa voiman siirtämistä ja ohjaamista. Perusperiaate perustuu Pascalin lakiin: paine nesteessä jakautuu tasaisesti ja siirtyy esteettä kaikkiin suuntiin. Nesteenä käytetään yleensä mineraaliöljyä, mutta voidaan käyttää myös vettä sekä vesipohjaisia seoksia, erityisesti paloturvallisuus- ja ympäristökysymyksiä huomioivissa sovelluksissa.

Hydrauliikkajärjestelmän kulmakivet ovat pumppu, säiliö, venttiilit sekä tiivisteet. Toimilaite on usein hydraulinen sylinteri (lineaarinen liike) tai hydraulinen moottori (pyörivä liike). Paine, virtaama ja liikkeen suunta säädetään venttiileillä ja virtauksen ohjaukseen käytetyillä putkilla ja liitännöillä.

Järjestelmiä käytetään laajasti teollisuudessa, rakennusalalla, kaivos- ja konepajateollisuudessa sekä ajoneuvojen ja ilmailun järjestelmissä. Esimerkkejä sovelluksista ovat koneiden voimanlähteet, puristimet, kappaleiden siirto ja työkalujen toiminta sekä jarru- ja ohjausjärjestelmät.

Edut: suuri voiman tiheys pienessä tilassa, tarkka ja nopea kontrolli sekä kyky toimia erilaisissa oloissa. Haitat: vuotojen ja likaantumisen riski, öljyn lämpötilan ja viskositeetin vaikutus, huolto- ja tiivistystarpeet sekä ympäristö- ja paloturvallisuusnäkökohdat.

Historiallisesti hydrauliset ratkaisut kehittyivät 1800-luvulta 1900-luvulle käytännön voimansiirtoon ja ohjaukseen, ja niiden merkitys kasvoi lentokoneissa, rakennuskoneissa ja teollisuuslaitteissa.