hankintasäädöksillä

Hankintasäädökset viittaavat lakisääteisiin sääntöihin, jotka ohjaavat julkisia hankintoja. Näillä säädöksillä pyritään varmistamaan julkisten varojen tehokas käyttö, kilpailun edistäminen ja yhdenvertaisuus hankintamenettelyissä. Suomessa keskeisiä hankintasäädöksiä ovat laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki) ja laki tavaroiden ja palveluiden hankinnasta puolustus- ja turvallisuusalalla (erityisalojen hankintalaki).

Hankintasäädökset määrittelevät muun muassa hankintojen vähimmäisarvot, joiden ylittävistä hankinnoista on käytettävä avoimia ja kilpailullisia menettelyjä. Ne myös ohjaavat hankintayksiköitä laatimaan hankintailmoitukset, arvioimaan tarjouksia ja tekemään hankintapäätöksiä. Tavoitteena on, että kaikki potentiaaliset toimittajat saavat tasapuolisen mahdollisuuden tarjota tuotteitaan tai palveluitaan julkisille tahoille.

Säädökset edellyttävät myös läpinäkyvyyttä hankintaprosessissa. Hankintayksiköiden on dokumentoitava menettelynsä ja perusteltava päätöksensä. Lisäksi säädökset tarjoavat oikeussuojakeinoja yrityksille, jos ne katsovat hankintamenettelyssä tapahtuneen virheen. Euroopan unionin hankintasääntely vaikuttaa merkittävästi myös kansallisiin hankintasäädöksiin ja muodostaa yhtenäisen kehyksen jäsenvaltioiden julkisille hankinnoille.