falsifikointikykyä

Falsifiointikyky, suomeksi falsifiointikyky, on tieteellisen teorian tai hypoteesin ominaisuus, joka tarkoittaa, että teoria voidaan osoittaa vääräksi empiiristen havaintojen avulla. Tämän käsitteen esitti ensimmäisenä filosofi Karl Popper.

Falsifioitavuus on keskeinen kriteeri tieteellisen teorian erottamiseksi ei-tieteellisestä. Tieteellisen teorian tulee esittää väitteitä, jotka ovat testattavissa ja joista on mahdollista löytää todisteita, jotka osoittavat teorian virheelliseksi. Jos teoriaa ei voida millään tavalla kumota havainnoilla, sitä ei pidetä tieteellisenä.

Esimerkiksi väite "Kaikki joutsenet ovat valkoisia" on falsifioitavissa. Jos löydämme yhden mustan joutsenen, väite osoittautuu vääräksi. Sen sijaan väite "On olemassa näkymättömiä ja aistimattomia olentoja" ei ole falsifioitavissa, koska sen kumoamiseksi ei voida esittää minkäänlaisia havaintoja.

Falsifioitavuus ei tarkoita, että teoria olisi väärä, vaan että se on potentiaalisesti kumottavissa. Tieteellinen edistys tapahtuu pyrkimällä falsifioimaan olemassa olevia teorioita ja korvaamalla ne paremmilla teorioilla, jotka selittävät havaintoja paremmin ja ovat samalla falsifioitavissa.