essiivipäätteestä

Essiivipäätteestä, eli essiivista, puhuttaessa tarkoitetaan suomen kielessä essiivikäsitettä (essiivi). Essiivi on yksi finnistä sijamuodoista, jota käytetään kuvaamaan tilaa tai roolia ajassa tai tilanteessa, yleensä kääntäen sanalla “as” tai “in the capacity of”. Esimerkiksi lauseissa voidaan sanoa “hän toimii opettajana” tai “hän on nuorena”.

Muodostus ja käyttö

Essiivi muodostetaan suomen kielen nominaalisesta kantasesta liittämällä päätteet -na/-nä (yksikkö) tai -ina/-inä (monikko). Valinta -na vai -nä määräytyy sanan kantasanan vokaaliharmonian mukaan: taustavokaaleista johtuvia -na-päätteet käytetään, kun sanan kantasanassa on taustavokaaleja, ja -nä-sijaan päädytään, kun kantasanassa on etuvokaaleja. Esimerkkejä yksikön essiivistä: opettaja → opettajana, kukka → kukkana, kissa → kissana. Monikossa essiivi muodostuu pääteparin -ina/-inä: opettajat → opettajina, kukat → kukkina.

Käyttöesimerkkejä

- Hän toimi opettajana. (tapa ilmaista roolia yleisesti)

- Hän on opettajana töissä. (rooli, tilapäinen asema)

- Kissana hän on lemmikki. (tilan/roolin ilmaisua)

- He työskentelevät opettajina. (monikon essiivi)

Essiivi versus translatiivi

Essiivi kuvaa olemassa olevaa tilaa tai roolia (“as a …”), kun taas translatiivinen päätteinen -ksi ilmaisee muutosta tilaan tai rooliin (“to become”): tulla opettajaksi = to become a teacher. Tämä ero on tärkeä esimerkiksi lauseissa, joissa halutaan korostaa muutosta, ei nykyistä tilaa.

Yleisiä huomioita

Essiivi esiintyy usein verbin kanssa olla/ollaan -tilanteissa sekä adjektiivien ja muiden sanojen kanssa ilmaisten roolia tai tilaa. Esimerkkien ja sanojen valinnassa päätteet noudattavat vokaaliharmoniaa, ja monikossa -ina/-inä korvaa yksikön -na/-nä periaatteen.