epiteeliperäiset

Epiteeliperäiset viittaa solujen, kudosten tai kasvainten alkuperään epiteelistä. Epiteeli on kehon peittävä ja erittävä kudos, joka muodostaa ihon uloimman kerroksen sekä limakalvot, hengitys- ja ruoansulatuskanavan sisäpuolen sekä rauhaset. Epiteeli voi olla kerroksellista (esim. levyepiteeli) tai yksikerroksista (esim. kuutio- tai lieriöepiteeli), ja sen solut ovat tyypillisesti järjestäytyneet polaarisesti apical- ja basolateraalisiin alueisiin. Epiteelin tehtäviin kuuluvat suojaus, ravintoaineiden imeytyminen, eritys sekä liman tuotanto. Embryologisesti epiteeli koostuu eri alusta peräisin olevista soluista: endodermistä, mesodermistä ja ekto­dermistä.

Epiteeliperäiset kasvaimet ovat kasvaimia, joiden solut ovat peräisin epiteelistä. Pahanlaatuisia epiteeliperäisiä kasvaimia kutsutaan yleisesti karsinoomiksi. Yleisiä alatyyppejä ovat levyepiteelikarsinooma (esimerkiksi iho- tai keuhkoviivojen levyepiteeli), sekä rauhasperäiset karsinoomat kuten adenokarsinooma, joka syntyy rauhasmaisesta epiteelistä. Hyvänlaatuisia epiteeliperäisiä kasvaimia voivat olla adenoomat (glandulaarinen epiteeli), papilloomat (epiteelin pinnallinen ulkonäkö kasvaimena) sekä muut rajoittuneet kasvainsolukon muodostelmat. Epiteeliperäisten kasvainten biologinen käyttäytyminen määräytyy suurelta osin erilaistumisen asteesta ja kasvupaikasta; ne voivat levitä paikallisesti tai harvoin levitä etäisesti.

Diagnoosi perustuu usein biopsiaan ja histopatologiseen sekä immunohistokemialliseen tutkimukseen. Epiteeliperäisillä kasvaimilla on keskeinen rooli sekä patologiassa että onkologiassa, ja niiden hoito riippuu tyypistä, koosta, sijainnista sekä mahdollisesta leviämyksestä.