avaruuspölyn

Avaruuspöly (avaruuspöly, suomeksi usein myös tähtienvälinen pöly) on mikroskooppisen pieniä hiukkasia, jotka kelluvat tähtienvälisessä ja galaktisessa aineessa. Pölyä esiintyy sekä tähtienvälisessä tilassa että tiheissä pilvissä, kuten molekyylipilvissä ja protoplaneettaradoihin liittyvissä levyissä. Tyypillinen hiukkasen koko on noin 0,01–1 mikrometriä, vaikka suuremmat hiukkaset voivat olla useita mikrometrejä.

Koostumus vaihtelee. Avaruuspölyyn kuuluu silikaatteja ja hiilivarantoja sekä jääkerroksia, jotka muodostuvat veden, CO:n ja muiden molekyylien jäätymisen seurauksena. Lisäksi pölyyn liittyy organisiä yhdisteitä, muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet). Pöly on sekä syntynyt tähdissä että muodostunut galaksien sisäisten prosessien tuloksena; suurin osa pölystä kiertää galaksien tähtienvälisessä tilassa ja kiertää myös tiheissä tähtien muodostumisalueissa.

Merkittäviä vaikutuksia ja havainnointia. Avaruuspöly absorpoi ja hajottaa valoa, mikä aiheuttaa tähden valon himmenemisen ja punaistumisen (extinction ja reddening). Se myös emissioi lämpöä infrapunassa, jolloin pölyä voidaan kiinnittää monin tavoin havaintoihin. Pöly toimii kemiallisena katalyyttinä tähtienvälisessä maailmankaikkeudessa, erityisesti vedyn muodostuksessa ja monien molekyylien synteesissä jääpinnoilla.

Tutkimusmenetelmät ja rooli. Avaruuspöly vaikuttaa galaksien kirkkauteen sekä kemialliseen evoluutioon ja planeettojen muodostumiseen protoplaneettisissa levyissä. Sen tutkimus tapahtuu pääosin kaupankäynnissä infrapuna- ja radiohavaintojen sekä polarisaatio- ja spektrianalyysien kautta sekä tutkimuslaitteilla kuten Spitzerin, Herschel LINQ:n, ALMA:n ja muiden teleskoopien avulla.