anticoagulaatiohoitoa

Antikoagulaatiohoitoa, tunnetaan myös nimellä verenohennushoito, on lääketieteellinen hoito, jota käytetään estämään verihyytymien muodostumista ja kasvua verisuonissa. Hoito on tärkeä useiden sairauksien, kuten syvän laskimotukoksen, keuhkoembolian, eteisvärinän ja mekaanisten sydänläppien, hoidossa ja ehkäisyssä. Antikoagulaatiohoidon tavoitteena on vähentää komplikaatioiden, kuten aivohalvauksen tai muiden tromboembolisten tapahtumien riskiä.

Hoitoon käytetään erilaisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat veren hyytymisjärjestelmään eri tavoin. Yleisimpiä antikoagulantteja ovat K-vitamiinin antagonistit (esim. varfariini) ja suorat oraaliset antikoagulantit (DOAC, esim. dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani ja edoksabaani). Myös hepariinia ja sen johdannaisia käytetään, usein suonensisäisesti tai pistoksina. Lääkevalinta ja annostus perustuvat potilaan yksilölliseen tilaan, sairaushistoriaan ja muihin samanaikaisesti käytettäviin lääkkeisiin.

Antikoagulaatiohoidon aikana on tärkeää seurata hoitovastetta säännöllisesti. Varfariinihoidon osalta tämä tapahtuu usein INR-arvoa mittaamalla. Kaikilla antikoagulanttilääkkeillä on vuotoriski, joten potilaita ohjeistetaan vuoto-oireiden havaitsemisesta ja raportoimisesta. Toisaalta hoito voi olla riittämätöntä, jos verihyytymiä muodostuu edelleen. Hoidon hyödyt ja riskit punnitaan aina tapauskohtaisesti, ja hoitoa mukautetaan tarpeen mukaan.