alkuperäiskustannuksiin

Alkuperäiskustannuksiin viittaa kirjanpidossa ja taloudellisessa raportoinnissa kirjaamiskäytäntöön, jossa omaisuus tai velka kirjataan sen alkuperäiseen hankintahintaan. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden arvoa ei päivitetä markkinahinnan tai jälleenhankintakustannusten mukaan, vaan se pysyy alkuperäisessä ostohinnassaan koko sen käyttöiän ajan, vähennettynä mahdollisilla poistoilla. Vastaavasti velat kirjataan niiden alkuperäiseen nimellisarvoon.

Alkuperäiskustannuksiin perustuva kirjanpito on yksi yleisimmistä kirjanpitostandardeista, sillä se on suhteellisen yksinkertainen ja objektiivinen. Se tarjoaa selkeän ja todennettavissa olevan perustan taloudelliselle raportoinnille. Sen käyttö auttaa estämään subjektiivisuutta omaisuuden arvonmäärityksessä ja voi antaa vakaamman kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta erityisesti epävakailla markkinoilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yritys ostaa koneen 10 000 eurolla, se kirjataan taseeseen alun perin 10 000 eurolla. Jos koneen markkina-arvo myöhemmin nousee tai laskee, kirjanpitoarvo ei muutu, ellei kyseessä ole arvonalentuminen, joka tulee kirjata. Poistot, jotka ovat kustannusten jaksottamista omaisuuden käyttöiän ajalle, vähennetään alkuperäisestä hankintahinnasta. Alkuperäiskustannuksiin perustuva kirjanpito on tärkeä osa useita kirjanpitostandardeja, kuten Suomessa käytössä olevaa kirjanpitolakia ja kansainvälisiä IFRS-standardeja.