alkuperäiskulttuureissa

Alkuperäiskulttuureissa viitataan maailmanlaajuisesti yhteisöihin, joiden kulttuurinen identiteetti, sosiaaliset rakenteet ja maankäyttö ovat syntyneet ennen kolonialismin vaikutuksia. Näillä yhteisöillä on usein läheinen yhteys maahan ja vesistöihin sekä kollektiiviset oikeudet luonnonvaroihin ja alueen hallintaan.

Perinteinen tieto ja käytännöt välittyvät useimmiten suullisesti ja käytännön toiminnassa, ja niihin kuuluu elinkeino, ruoka, lääketiede, ympäristönhoito sekä seremonialliset tavat. Tietoa siirretään sukupolvelta toiselle, ja kulttuurinen monimuotoisuus näkyy lukuisina kielinä, rituaaleina ja arjen käytäntöinä.

Kielillä on keskeinen rooli identiteetissä, ja monet alkuperäiskielet ovat uhanalaisia. Yhteisöt toteuttavat aktiivisia kielellisiä revitalisaatiohankkeita koulutuksen, median ja yhteisön toiminnan kautta.

Nykytilanteessa alkuperäiskulttuurit kohtaavat haasteita kuten maa- ja itsemääräämisoikeudet, kulttuuriperinnön suojaaminen sekä perinteisen tiedon omistusoikeudet. Kansainväliset sopimukset ja oikeudelliset käytännöt korostavat itsemääräämistä sekä kulttuurin omistamisen ja palauttamisen periaatteita.

Tutkimuksessa ja arkistonhoidossa korostuvat eettiset periaatteet: yhteisön suostumus tutkimukseen, tulosten hyödyntäminen yhteisön edun mukaan sekä aineettoman kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojaaminen ja palauttaminen.

Lisäksi alkuperäiskulttuurien elinvoimaa tuetaan yhteistyöllä, koulutuksella sekä hallinnollisilla ohjelmilla, jotka kunnioittavat yhteisöjen johtajuutta ja omistusoikeuksia sekä edistävät kulttuurien säilymistä ja elinvoimaa.