aivolohon

Aivolohko on aivojen suurin toiminnallinen osa, joka koostuu aivokuoresta ja siihen liittyvistä syvistä rakenteista. Ihmisen aivot jaetaan neljään päälohkoon: otsalohkoon, päälaenlohkoon, ohimolohkoon ja takaraivolohkoon. Insulaa kuvataan usein erillisenä, syvänä alueena aivokuoren sisällä. Aivolohkojen toiminta kattaa kognition, sensorisen käsittelyn, motorisen ohjauksen sekä muistin ja tunteiden säätelyn.

Etulohko vastaa suunnittelusta, tahdonalaisesta liikkeiden hallinnasta, päätöksenteosta sekä työmuistista ja sosiaalisesta käyttäytymisestä. Päälaenlohko käsittelee kehon tuntoaistin tulkintaa, tilan hahmottamista sekä tarkkaavaisuutta ja yleisiä kognitiivisia taitoja. Ohimolohko osallistuu kuulon käsittelyyn, kielten ymmärtämiseen ja muistitoimintoihin, erityisesti episodiseen muistiin. Takaraivolohko vastaa visuaalisen tiedon havaitsemisesta ja tulkinnasta, kuten väreistä, muodoista ja liikkeestä.

Anatomisessa mielessä aivolohkojen välillä esiintyy runsaasti yhteyksiä ja ne ovat keskeisiä aivokuoren yleisessä toiminnassa. Kehityksellisesti ne muodostuvat varhaisessa neurokehityksessä ja niiden erikoistuminen sekä lateralisaatio kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa. Aivolohkoun vauriot voivat aiheuttaa tunnusomaisia defitsejä: otsalohkon vauriot heikentävät suunnittelua ja impulssien hallintaa, päälaenlohkon vauriot voivat häiritä kehon tuntoaistia ja tilan hahmottamista, ohimolohkon vauriot voivat johtaa kielellisiin häiriöihin ja muistiongelmiin, ja takaraivolohkon vauriot voivat aiheuttaa visuaalisia puutteita.