Yhteisemitterikytkennälle

Yhteisemitterikytkentä, suomeksi myös yhteisemitterivahvistin, on yksi peruskomponenttikytkennöistä, joita käytetään bipolaaritransistorien kanssa. Tässä kytkennässä transistorin emitteri on kytketty suoraan yhteiseen maahan tai virtalähteen negatiiviseen napaan. Tulo signaali syötetään yleensä transistoriin kantaan ja lähtö signaali otetaan kerääjästä. Yhteisemitterikytkentä tarjoaa tyypillisesti korkean jännitteen ja virran vahvistuksen, mutta sen lähtösignaali on vaiheenkäännetty tulosignaaliin nähden 180 astetta. Vaikka vahvistus on huomattava, kytkentään liittyy myös tiettyjä epälineaarisuuksia ja riippuvuutta kuormasta. Vastukset kantaan ja kerääjään ohjaavat transistorin toimintapistettä ja määrittävät vahvistuksen suuruuden. Yhteisemitterikytkentää käytetään laajasti monenlaisissa analogisissa vahvistinpiireissä, kuten äänentoistolaitteissa ja radiovastaanottimien esivahvistimissa, sen hyvän vahvistuskyvyn vuoksi. Sen yksinkertainen rakenne tekee siitä suositun valinnan moniin sovelluksiin, joissa suuri vahvistus on ensisijainen vaatimus. Kytkentä on kuitenkin herkkä lämpötilan muutoksille ja transistorin parametrien vaihtelulle.