Vahistamismäärus

Vahistamismäärus, suomeksi myös tunnettu nimityksellä *vahistusraja* tai *vahistusarvo*, viittaa kemiallisten yhdisteiden tai aineiden kykyyn absorboida tai sitoutua veteen tai muuhun liuottimeen. Termiä käytetään erityisesti fysikaalisessa kemian ja materiaalitieteen konteksteissa, kun halutaan kuvailla aineen kykyä liuottautua tai vuorovaikuttaa nesteen kanssa. Vahistamismäärä mittaa, kuinka paljon tietty aine pystyy imemään tai sitomaan vettä tai muuta liuottinta yksikkömäärän (yleensä paino- tai tilavuusyksikön) suhteen.

Vahistamismäärän mittaus on tärkeää esimerkiksi materiaalien, kuten muovien, kankaiden tai rakennusmateriaalien, ominaisuuksien arvioinnissa. Esimerkiksi kankaan vahistamismäärä kertoo, kuinka paljon se pystyy imemään kosteutta, mikä vaikuttaa sen käytön kestävyyteen ja mukavuuteen. Samoin rakennusmateriaalien osalta vahistamismäärä voi olla merkittävä tekijä niiden kestävyyteen ja halkeilun riskin arvioinnissa.

Mittaus suoritetaan yleensä kontrolloiduissa olosuhteissa, missä aineen näyte altistetaan tietylle kosteuspitoisuudelle tai liuottimelle, ja sitten mitataan sen jälkeen, kuinka paljon ainetta on absorboinut tai muuttunut. Tulokset voivat ilmaista esimerkiksi painonmuutoksina tai tilavuusmuutoksina. Vahistamismäärää voidaan käyttää vertailemalla eri materiaalien ominaisuuksia tai arvioimalla niiden soveltuvuutta tiettyihin käyttöalueisiin.

Termiä käytetään myös laajemmassa merkityksessä, kun halutaan kuvailla aineen kykyä vuorovaikuttaa ympäristön kanssa, kuten esimerkiksi maaperän tai ilman kanssa. Tällöin vahistamismäärä voi viitata myös aineen kykyyn sitoutua tai erittyä ympäristöön, mikä on merkittävää esimerkiksi ympäristömyrkyllisyyden arvioinnissa.