Ultraäänisuodatus

Ultraäänisuodatus, tunnettu myös nimellä ulträänisuodatus tai ulträänipuhdistus, on menetelmä, jossa käytetään korkeataajuisia ääniaaltoja, tyypillisesti 20 kHz:n ja 400 kHz:n välillä, nesteen epäpuhtauksien poistamiseksi. Tämä prosessi perustuu kavitaatioilmiöön, jossa ääniaallot luovat ja romahtavat pieniä kuplia nesteessä. Kuplien romahtaminen vapauttaa suuria energiamääriä, jotka irrottavat ja hajottavat epäpuhtauksia, kuten likaa, öljyä, rasvaa ja partikkeleita, pinnoilta tai nesteestä itsestään.

Menetelmää käytetään laajasti teollisissa ja tieteellisissä sovelluksissa. Teollisuudessa sitä hyödynnetään esimerkiksi metalliosien, elektroniikkakomponenttien ja optisten linssien puhdistuksessa. Laboratorioissa ultraäänisuodatusta käytetään näytteiden valmistuksessa, solujen hajottamisessa ja kemiallisten reaktioiden tehostamisessa. Sen etuja ovat tehokkuus, kyky puhdistaa monimutkaisiakin muotoja ja herkkiä materiaaleja vahingoittamatta niitä, sekä mahdollisuus automatisointiin. Ultraäänisuodatus voi myös parantaa nesteiden sekoittumista ja dispersion laatua. Laitteisto koostuu yleensä säiliöstä, jonka pohjalla on ultraäänitransduktorit, sekä ohjausyksiköstä, joka tuottaa tarvittavat ääniaallot.