Teräväpiirtotekniikan

Teräväpiirtotekniikka viittaa videostandardeihin, jotka tarjoavat huomattavasti paremman kuvanlaadun kuin perinteinen standardiuottotarkkuus (SD). Sen keskeinen ominaisuus on korkeampi resoluutio, eli enemmän vaakasuuntaisia ja pystysuuntaisia pikseleitä, jotka muodostavat kuvan. Tämä lisää kuvan yksityiskohtaisuutta ja selkeyttä, tehden siitä terävämmän ja elävämmän.

Yleisimmät teräväpiirtotarkkuudet ovat 1280x720 pikseliä (720p) ja 1920x1080 pikseliä (1080p). P-kirjain tarkoittaa progressiivista kuvantoistoa, jossa jokainen kuvaruutu piirretään kokonaisuudessaan kerralla, mikä vähentää liikesumeutta ja parantaa kuvanlaatua erityisesti nopeissa liikkeissä. Interlaced- eli lomitettu kuvantoisto (merkintä i, kuten 1080i) toistaa kuvaruudun vuorotellen eri kuvaparilla, joka on vanhempi tekniikka.

Teräväpiirtotekniikan käyttöönotto on mullistanut televisiolähetykset, kotiteatterit ja videosisällön kulutuksen. Se mahdollistaa elokuvien, urheilutapahtumien ja muiden visuaalisesti vaativien ohjelmien katsomisen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Blu-ray-levyt ja monet suoratoistopalvelut tarjoavat sisältöä teräväpiirtona, ja nykyään myös vielä korkeammat resoluutiot, kuten 4K (ultra teräväpiirto), ovat yleistymässä. Teräväpiirtotekniikka vaatii myös laitteistoa, kuten teräväpiirtoa tukevia televisioita, digibokseja ja videonauhureita, sekä riittävän kaistanleveyden datansiirtoon.