Sinkkidioksidi

Sinkkidioksidi, chemial formula ZnO, on epäorgaaninen yhdiste, joka esiintyy yleisesti valkoisena jauheena. Se on vettä vähän liukeneva ja sillä on amphoteerinen luonne, mikä tarkoittaa, että se reagoi sekä hapoissa että emäksissä. ZnO crystallisoituu huipadun hexagonaaliseen wurtzite-rakenteeseen ja sen laajaon bandgap on noin 3,37 eV, mikä tekee siitä laajakaistaisen puolijohteen. Luontaisesti sinkkite-mineraali, ZnO, on harvinainen.

Valmistus ja kasvatus: teollisesti sinkkidioksidi valmistetaan pääasiassa suoran hapettumisen kautta sinkkumineraalista metallina ilmakehän hapessa korkeissa lämpötiloissa, tai saostamalla ZnO saostamalla sinkkialkuja (esim. sinkkisulfaattia) hydroksidin avulla ja sen jälkeen kuumentamalla. Muita reittejä ovat polyfosfatit ja haponpoistotekniikat.

Käyttökohteet: ZnO on laajalti käytetty valkoinen pigmentti esimerkiksi maaleissa, muoveissa ja kumituotteissa (tunnetaan nimellä sinkkivalkoinen). Se toimii UV-suojana kosmetiikassa ja aurinkovoiteissa sekä tarjonnan vuoksi suosittu ainesosa linsseissä, lasi- ja keramiikkateollisuudessa. Elektroniikassa ZnOä käytetään puolijohteena ja nano- tai nanorakenteina antureissa, LED-valoissa ja varistorissa. Myös katalyyttinä sekä muiden yhdisteiden komponenttina sitä sovelletaan.

Turvallisuus ja ympäristö: ZnO on suhteellisen vähän toksinen, mutta jauhemaisen aineen hengittäminen voi ärsyttää hengitysteitä ja silmiä. Suuret määrät voivat aiheuttaa GI-ärsytystä suun kautta. asianmukainen käsittely, ilmanvaihto ja suojavarusteet ovat suositeltavia. Vaarallisten päästöjen minimoimiseksi noudatetaan tavallisia terveys- ja ympäristönsuojeluohjeita.