Sedimenttikivilajeja

Sedimenttikivilajeja, eli sedimenttikiviä, muodostuu maankuoressa irtonaisten ainesten, kuten hiekan, mudan, saven ja orgaanisen aineksen, kasaantumisesta ja tiivistymisestä. Nämä ainekset ovat kulkeutuneet paikalle veden, tuulen tai jään mukana. Sedimenttikivet muodostavat suurimman osan maapallon pinnasta ja ovat tärkeitä geologisen historian ymmärtämisessä, sillä ne sisältävät usein fossiileja ja muita merkkejä menneisyyden elämästä ja olosuhteista.

Sedimenttikivet jaetaan yleensä kolmeen pääryhmään niiden koostumuksen perusteella. Klastiset sedimenttikivet, kuten hiekkakivi, savikivi ja konglomeraatti, muodostuvat jo olemassa olevien kivien rapautumisesta syntyneistä kappaleista. Kemialliset sedimenttikivet, kuten kalkkikivi ja kivisuola, syntyvät mineraalien saostuessa liuoksista. Orgaaniset sedimenttikivet, kuten hiili ja eräät kalkkikivet, muodostuvat eloperäisten ainesten kerrostumisesta.

Sedimenttikivien muodostumisprosessi, dia- ja litifikaatio, sisältää useita vaiheita. Aluksi ainekset kulkeutuvat ja kerrostuvat. Sen jälkeen painovoima ja päälle kerrostuvat ainekset tiivistävät kerrostumaa, ja lopuksi huokosnesteiden kiteytyminen tai mineraalien saostuminen liimauttaa hiukkaset yhteen, muodostaen kiinteän kiven. Sedimenttikivien ominaisuudet, kuten rakeisuus, väri ja huokoisuus, kertovat niiden muodostumisympäristöstä ja -historiasta.

---