RESTtyypeissä

REST (Representational State Transfer) on arkkitehtuurityyli hajautetuille verkkopalveluille. Se perustuu resurssien tunnistamiseen URI-osoitteilla, resurssien tilan siirtämiseen esitysmuodossa sekä tilattomaan vuorovaikutukseen. Käytännössä REST-rajapinnat hyödyntävät HTTP:n standardimenetelmiä kuten GET, POST, PUT, PATCH ja DELETE sekä resurssien tilan siirtämistä asiakkaan ja palvelimen välillä. Hypermediaa voidaan käyttää ohjaamaan asiakkaan seuraavia toimintoja HATEOAS-periaatteen mukaisesti, vaikka sen toteutus ei ole pakollinen.

Resursseina toimivat API:n hallinnoimat kohteet, ja niiden esitykset voidaan palauttaa eri muodoissa, esimerkiksi JSON tai XML. Asiakas voi hyödyntää sisällön neuvottelua (content negotiation) Accept-otsikolla saadakseen sekä toivotun esitysmuodon että halutun version. Yleisiä RESTin suunnitteluperiaatteita ovat resurssin nimistäminen substantiiveilla, HTTP-menetelmien semanttinen käyttö sekä sovelluksen stateless-arkkitehtuuri, mikä helpottaa skaalaamista ja välistä kuormituksen hallintaa.

REST-tyyppejä voidaan tarkastella eri tavoin. Yksi tapa on erotella resurssipohjainen REST, jossa korostetaan resurssien tilaa ja niiden linkitettyä ilmaisua; RPC-tyylinen REST, jossa päätepisteet kuvastavat toimintoja kuten /sendEmail tai /calculate ja joiden kautta toteutetaan usein useita operaatioita resurssin tilan sijaan; sekä hypermediaohjautunut REST, jossa linkit ja ohjaus Sisältö- tai sovelluslogiikkaa ohjaavat asiakkaan seuraavaa tilanmuutosta.

Suunnittelussa on tärkeää valita sopiva tasapaino: noudattaa perus-RESTin arvoja, tarvittaessa tukea RPC-tyyppisiä päätepisteitä tai hyödyntää hypermediaa parantamaan ohjauksia. REST-rajapintojen käyttöönotossa yleisimpiä haasteita ovat versionhallinta, virheenkäsittely ja dokumentointi.