Passiivilauseet

Passiivilauseet ovat lauseita, joissa tekijä on jätetty mainitsematta tai se esitetään yleisesti. Suomen passiivin avulla korostetaan tapahtumaa ja sen vaikutusta, ei tekijää. Passiivia käytetään sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä, erityisesti ohjeissa, uutisissa ja tieteellisessä kirjoittamisessa, jossa tekijän vähäinen tai epäolennainen asema on tarkoituksenmukaista.

Muodostaminen ja muodot. Peruspassiivi muodostuu muuttamalla aktiivin loppua ja käyttämällä passiivia. Esimerkkejä: kirjoittaa -> kirjoitetaan (is written), avata -> avataan (is opened), lukea -> luetaan (is read). Tarjolla on useita presentin passiivimuotoja, joiden valintaan vaikuttavat verbin vartalo ja vokaaliharmonia; tavallisina esimerkkeinä ovat kirjoitetaan, avataan ja luetaan. Menevässä ajassa käytetään yleensä -tiin- tai -tiin- pääteyhdistelmiä: tehtiin, puhuttiin, avattiin. Perfektin passiivi muodostuu apuverbin kanssa: on tehty, on kirjoitettu, on luettu (has been done/written/read). Että- tai pluperfektin passiiviksi muodostuu oli tehty, oli kirjoitettu jne.

Agentin ilmaiseminen. Passiivissa tekijä voi jäädä tuntemattomaksi, mutta joskus siihen viitataan sanallisesti käyttämällä ilmauksia kuten toimesta tai tekijä. Esimerkiksi: Kirja on kirjoitettu professorin toimesta. Nämä agenttipassiiviset rakennelmat ovat yleisiä kirjoitetussa kielellä, kun halutaan korostaa tekoa ja sen vaikutusta ilman suoraa tekijää.

Käyttö ja vivahteet. Passiivia käytetään usein objektilähtöiseen tai yleiseen väitteeseen sekä välineellisiin tarkoituksiin. Suomen passiivivaihtoehdot voivat vaikuttaa sävyyn: tieteellinen, neutraali tai ohjeellinen. Liiallinen passiivin käyttö voi tehdä tekstistä raskasta, joten aktiviteettia ja selkeää toimijaa voidaan jakaa tarpeen mukaan.