Orthorombisessa

Orthorombisessa kristallijärjestelmässä (ortorombinen järjestelmä) on kolme toisistaan kohtisuoraa akselia, a, b ja c, joilla on erikokoiset pituudet. Kaikki kulmat ovat 90 astetta, eli a ≠ b ≠ c ja a ≠ c. Tämä geometria aiheuttaa kiteen optisen ja mekaanisen anisotropian: ominaisuudet vaihtelevat suunnasta riippuen.

Bravais-lattioiden osalta orthorombisella järjestelmällä on yleisesti kolme lattialajia: P (primitive), C (base-centered) ja I (body-centered). Näiden avulla kuvataan kiteen peruslatauksen kohtia ja symmetriaa kiderakenteessa.

Kiteet voivat olla erilaisia herkkiä rikkoutumaan tai venymään suunnasta riippuen, ja niillä on kolme erilaista refraktiivisuutta, mikä johtaa kolminkertaiseen sirontaan (birefringenssi) valo-olosuhteissa. Orthorombisessa järjestelmässä kemialliset sitoumukset ja atomien järjestys voivat näkyä erilaisten liitos- ja leikkausominaisuuksien sekä anisotrooppien mekaanisten vastaavuuksien muodossa.

Esimerkkejä ortorombisista mineraaleista ovat oliiviini (olivine) ja aragoniitti. Ortorombinen rakenne esiintyy laajasti sekä geologiassa että materiaalitieteessä, erityisesti silloin, kun halutaan tietää tai hallita kiteen kulkusuuntiin liittyviä ominaisuuksia, kuten lämmönjohtavuutta, jäykkyyttä ja optisia karakteristikkoja.

Lyhyesti: orthorombisessa kristallijärjestelmässä on kolme erisuuraista, kohtisuoraa akselia ja 90 asteen kulmat, mikä tuottaa anisotropiaa ja vaikuttaa sekä kemiallisiin että fysikaalisiin ominaisuuksiin.