Liiallisuus

Liiallisuus on suomenkielinen käsite, joka tarkoittaa liiallista määrää, voimakkuutta tai käytöstä—tilaa, jossa jokin piirre ylittää kohtuullisen, tarpeellisen tai soveliaan rajan. Sanaa käytetään sekä arkipäiväisessä puheessa että akateemisessa sekä journalistisessa kirjoittelussa kuvaamaan ylenpalttisuutta esimerkiksi kulutuksessa, tunteiden ilmaisussa tai riskinotossa. Liiallisuus on adjektiivin "liiallinen" laadunnominaali, ja -isuus-pääte muodostaa siitä yleistermin tilaa tai laatua kuvaavaksi.

Kielenkäytössä liiallisuus on yleinen, ei tekninen termi. Etymologisesti se liittyy adjektiiviin liiallinen; -isuus muuttaa sen tilaksi tai laaduksi.

Etiikassa ja filosofiassa liiallisuus liittyy kohtuullisuuden ja keskiväylän käsitteisiin, joissa hyve on löytää sopiva välimuoto ääripäiden välillä. Esimerkkejä liiallisista piirteistä ovat ahneus, kiihko ja riskinotto, jotka usein nähdään epätoivottuina. Liiallisuuden vastakohta on kohtuullisuus tai maltillisuus, ja nämä ajatukset muodostavat osan moraalisista arvioista.

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa keskustelussa liiallisuutta käytetään kuvaamaan esimerkiksi kulutuksen, teknologian, median käytön sekä tunteiden tai toimintojen liiallista esiintuomista. Liiallisuus voi johtaa negatiivisiin vaikutuksiin yksilölle ja yhteisölle, kuten ympäristökuormitukseen, stressiin tai tyytymättömyyteen. Usein pyritään tasapainoon ja kohtuullisuuteen, sillä rajanveto liiallisuuden ja sen puutteen välillä on kontekstikohtaista.