Lauseenjäsenet

Lauseenjäsenet ovat lauseen osa-alueita, jotka täyttävät kieliopillisia tehtäviä ja määrittelevät, mitä lauseessa tapahtuu, kuka ehtii mukaan ja millä tavalla. Suomessa termi kattaa useita syntaktisia rakennelmia, kuten subjekteja, predikaatteja sekä erilaisia täydennyksiä ja adverbiaalitoja, joiden avulla lauseen merkitys tarkentuu.

Lauseenjäsenet voidaan päätyypittää seuraavasti:

- Subjekti: lauseen tekijä tai kokija, usein nimi tai pronomini, joka esiintyy lauseen alussa tai ennen predikaattia.

- Predikaatti: lauseen ydin, eli verbi tai verbi-ryhmä, joka ilmaisee teon tai tilan ja voi sisältää apuverbeja.

- Suora objekti: lauseen teon kohde; usein substantiivi tai pronomini.

- Epäsuora objekti: lauseen teon kohteen mukaan antaja, vastaanottaja tai vastaava; usein ilmaisitaan -lle -suffixin tai prepositioiden avulla.

- Täydennykset ja adverbiaalit: lauseenjäseniksi toimivat esimerkiksi ajan-, paikan-, tavan-, syyn- tai tarkoitusilmaisut; ne voivat olla sana-ryhmiä tai lauseita, joissa esiintyy adjektiiveja, prepositioita ja adverbeja.

- Määritteet (nominaalinen määrite): adjektiiviset tai määrityssanat, jotka kuuluvat pääsanan kanssa samaan lauseenjäseneen ja tarkentavat sitä.

Käytännössä lauseenjäseniä käytetään syntaksisesti vapaasti; suomen kielessä sanajärjestys on melko vapaa, mutta perinteisesti subjekti tulee ennen predikaattia, ja muut lauseenjäsenet voivat sijoittua ennen tai jälkeen predikaatin tarkoituksen ja painotuksen mukaan.

Esimerkki: Kissa istuu sohvalla. Kissa on subjekti, istuu predikaatti, sohvalla adverbiaalinen paikallinen lauseenjäsene. Lause voi laajentua: Kissa istuu rauhallisesti sohvalla koko illan.