LUFSloudnessviitearvot

LUFS-loudnessviitearvot (LUFS = Loudness Units relative to Full Scale) kuvaavat äänisisällön kuulijalle koettua voimakkuutta. Ne huomioivat ihmisen kuulon häaraäkkyydet ja taajuusvasteen, ja niitä mitataan usein ITU-R BS.1770 -ohjelmistoa käyttävillä digitaalisilla mittauslaitteilla. Yleisimmät mittaukset ovat integroidun loudnessin arvo, joka kuvaa koko ohjelman keskimääräistä kuuluvuuden tasoa, sekä lyhytaikaiset ja momentaariset arvojen mittaukset ja LRA (loudness range), joka kertoo äänen dynaamisen vaihtelun.

Viitearvot jakautuvat kontekstin mukaan, ja ne voivat poiketa alueittain sekä alakohtaisesti. Yksi laajimmin käytetyistä viitearvoista on EBU R128 -standardi, jonka mukaan integroidun loudnessin tavoite on noin -23 LUFS, sallitun poikkeaman ollessa yleensä noin ±2 LUFS. LRA-arvon suositellut arvot liikkuvat yleensä noin 7–12 LU:n välillä, ja maksimaalisen todellisen tulipuolen (true peak) tavoite on usein noin -1,5 to -2 dBTP, riippuen käytännöstä.

Pohjoisamerikkalaiset standardit, kuten ATSC A/85, käyttävät termiä LKFS (identtinen mittausmenetelmään LUFS:n kanssa) ja asettavat usein vastaavanlaisen tavoitteen noin -24 LKFS ±2 LU. Eri suoratoisto- ja julkaisuympäristöt voivat erikseen säätää viitearvotaan, ja käytännön ohjeistus kannattaa tarkistaa kunkin alustan tai maan standardeista.

LUFS-mittaukset ja viitearvot auttavat tuottajia ja lähettäjiä saavuttamaan tasaisemman kuuntelukokemuksen sekä estämään äkillisiä volyymimuutoksia mainosten ja ohjelmien välillä. On tärkeää huomioida, että viitearvot ovat suosituksia ja niitä voidaan säätää sisällön tyyppiin, formaattiin ja yleisörakenteen mukaan.