Lähiinfrapunaspektriä

Lähi-infrapunaspektriä, usein lyhennettynä NIR, on sähkömagneettisen spektrin osa, joka sijaitsee näkyvän valon ja keskimmäisen infrapunasäteilyn välissä. Sen aallonpituusalue on tyypillisesti noin 700 nanometristä 2500 nanometriin. NIR-säteily ei ole ihmisen silmin nähtävissä, mutta se on tunnistettavissa ja sitä voidaan mitata erityisillä laitteilla.

Lähi-infrapunaspektroskopia hyödyntää tätä aallonpituusalueetta aineiden kemiallisen koostumuksen ja rakenteen analysointiin. Kun NIR-säteily osuu näytteeseen, molekyylien tietyt sidokset absorboivat tai heijastavat valoa eri tavoin riippuen niiden kemiallisista ominaisuuksista. Analysoimalla näytteen heijastunutta tai läpäissyttä NIR-säteilyä voidaan tunnistaa ja kvantifioida erilaisia aineita, kuten vettä, rasvoja, proteiineja ja hiilihydraatteja.

NIR-spektroskopiaa käytetään laajasti monilla eri aloilla. Elintarviketeollisuudessa sitä käytetään esimerkiksi raaka-aineiden laadunvalvontaan, tuotteiden koostumuksen analysointiin ja prosessin seurantaan. Lääketeollisuudessa sitä voidaan hyödyntää tablettien koostumuksen varmistamiseen ja tuotannon valvontaan. Myös maataloudessa, muoviteollisuudessa ja jopa kaivosteollisuudessa NIR-spektroskopia tarjoaa nopeita ja kustannustehokkaita analyysimenetelmiä. Sen etuja ovat muun muassa näytteen valmistelun vähäisyys, nopea mittausaika ja mahdollisuus suorittaa mittauksia paikan päällä.