Lähdeperusteiset

Lähdeperusteiset (lähteisiin pohjaavat) väitteet ja analyysit ovat sellaisia, jotka pohjautuvat luotettaviin lähteisiin ja joiden alkuperä sekä todistusaineisto ovat jäljitettävissä. Termiä käytetään erityisesti journalistisessa, akateemisessa ja julkisessa keskustelussa kuvaamaan, että esitetyt väitteet ovat perusteltuja viitteiden varaan eikä pelkästään mielipiteisiin. Lähdeperusteisuus korostaa lähteiden merkitystä sekä tiedon verifiioitavuutta.

Journalismissa lähdeperusteisuus näkyy siinä, että väitteille annetaan viitteet ja todistusaineisto. Päätoimittajat korostavat tiedon perustumista lähteisiin ja mahdollisuutta tarkistaa ne. Akateemisessa kirjoittamisessa lähdeperusteinen tutkimus tarkoittaa, että johtopäätökset ja metodit perustuvat viitteisiin ja käytettyyn dataan, ja että lähteet on kirjattu asianmukaisesti. Lähdeperusteisuus liittyy myös informaatiolukutaitoon ja medialukemaan, joissa lukija voi tarkistaa tiedon lähteet.

Laatukriteereihin kuuluu, että väitteet ovat jäljitettävissä luotettaviin lähteisiin, jotka ovat relevantteja ja ajantasaisia. Hyvä käytäntö on käyttää ensisijaisia lähteitä silloin kun mahdollista, viitata vertaisarvioimiin tutkimuksiin sekä viranomaisten tai tilastotietojen lähteisiin, ja tarjota tarkat viitteet. Lisäksi tulisi olla läpinäkyviä lähteiden rajoituksia ja varauksia, eikä tuloksia saa esittää valikoivasti tai lainauksia vääristää.

Rooli ja suhteet: Lähdeperusteisuus on keskeinen osa tutkimus- ja viestintäetiikkaa Suomessa. Se tukee verifiabiliteettia, vastuullisuutta ja toistettavuutta sekä parantaa päätöksenteon perustaa. Eri aloilla pyritään varmistamaan, että lähteet ovat monipuolisia, kriittisesti arvioituja ja lukijalle saavutettavissa.