Kustannuspohjaan

Kustannuspohja, tai kustannuspohja laskennassa, on talous- ja laskentakäsite, joka tarkoittaa laskennan perusteena käytettävän kustannusten kokonaissummaa tai rakennetta. Se voi olla kokonaiskustannukset, johon sisältyvät sekä suorat kustannukset (materiaalit, työpanos, suorat alihankintakulut) että välilliset kustannukset (tuotantolaitoksen yleiskulut, hallinto, ylläpito) sekä mahdollisesti poistot. Toisaalta kustannuspohja voi olla rajoitetumpi, esimerkiksi vain muuttuvat kustannukset riippuen siitä, millaista laskentaa käytetään. Poistot ja muut pitkäaikaiset maksut voivat sisältyä kokonaiskustannuksiin, mutta kirjanpidollinen käsittely voi poiketa tästä.

Käyttötarkoitukset: kustannuspohjaa käytetään hinnan asettamiseen, budjetointiin ja kannattavuuslaskentaan sekä projektien taloudellisen kannattavuuden arviointiin. Eri laskentamenetelmät palvelevat eri tarkoituksia: täysi kustannuslaskenta huomioi kaikki kustannukset tuotteen tai palvelun kustannuksissa; muuttuvakustannuslaskenta keskittyy muuttuvaisiin kustannuksiin ja hyödyntää usein katetuotto- ja päätöksentekopäätöksiä; aktiviteettiperusteinen kustannuslaskenta (ABC) kohdistaa kustannukset toimintiprosesseihin ja -aktiviteetteihin.

Esimerkki: tuotteen kustannuspohja voi sisältää materiaalikustannukset, työvoimakustannukset sekä tuotantolaitoksen yleiskulut ja niiden kohdistamisen tuotteen määrään.

Rajoitteet: kustannuspohjan määrittely riippuu valituista kohdistus- ja laskentamenetelmistä, mikä voi aiheuttaa kustannusten aliarviointia tai ylikorostamista sekä epätarkkoja hinnoittelupäätöksiä, jos markkinaolosuhteet ja arvoa koskevat tekijät huomioimatta.