Kuivausprosessissa

Kuivausprosessi tarkoittaa kosteuden poistamista aineesta. Tavoitteina voivat olla tuotteiden säilyvyyden parantaminen, painon ja tilavuuden pienentäminen sekä lopullisen tuotteen soveltuvuus seuraaviin käsittelyihin. Kuivaus perustuu kosteuden siirtymiseen kappaleen sisältä ympäristöön, ja sen tehokkuuteen vaikuttavat sekä materiaalin ominaisuudet että valittu kuivausmenetelmä.

Keskeisiä tekijöitä ovat lämpötila, ilman kosteus ja virtaus sekä pinnan pinta-ala suhteessa tilavuuteen. Alussa kosteutta poistuu nopeasti kappaleen pinnalta; tämän jälkeen sisäisestä kosteudesta on suurempi vaikutus, jolloin kuivausnopeus usein hidastuu. Lopullinen kosteuspitoisuus riippuu sekä käytetystä menetelmästä että prosessin ehdoista.

Yleisimmät kuivausmenetelmät jakautuvat luonnolliseen ja aktiiviseen kuivaamiseen. Luonnollinen ilmakuivaus hyödyntää ympäröivän ilman kosteutta ja lämpöä, esimerkiksi aurinkokuivaus. Aktiivisiin menetelmiin kuuluvat lämpökuivaus, jossa materiaali kuivatetaan kiinteän tai kiertävän tarkan lämmön avulla, sekä yhdistetyt ratkaisut kuten ilmavirta ja kuivauskaapit. Erikoistapauksia ovat lyofilisaatio (pakastettu kuivaus, alipaine ja sublimaatio), sekä teolliset kiertopuhdistus- ja kuivausprosessit, joissa pyritään säilyttämään herkät ominaisuudet.

Laatua seurataan kosteuspitoisuuden mittauksella sekä kuivausajan ja teknisten rajojen valvonnalla. Käytännön sovelluksia on elintarvikkeet, puu- ja tekstiiliteollisuus sekä kemialliset ja farmaseuttiset valmisteet.