Kosteusvaihtelut

Kosteusvaihtelut kuvaavat ilman kosteuden vaihtelua ajassa. Tyypillisesti sisätilojen suhteellinen kosteus (RH) vaihtelee vuorokauden aikana ja vuodenaikojen mukaan, sekä ulko- että sisäilmassa. Kosteusvaihtelut syntyvät sekä sääolosuhteista että sisäisistä toiminnoista, kuten ruoanlaitosta, pesusta tai lämmityksen vaikutuksesta.

Kosteuden vaihteluun vaikuttavat tekijät ovat lämpötilan ja vesihöyryn vaihtelu, ilmanvaihto, ulkoinen kosteus sekä rakennuksen rakenne ja materiaalit. Ilmassa oleva vesihöyry sitoutuu ja vapautuu materiaaleista; kun lämpötilat muuttuvat, vesihöyry tiivistyy joskus kondensoitumisena kylmille pinnoille, mikä voi johtaa kosteuden vaihteluihin rakennuksessa.

Kosteusvaihteluilla on sekä rakennuksellisia että terveydellisiä vaikutuksia. Kondensaatio voi piivata kosteus- ja homevaurioita, vaurioittaa puuta, maalia ja eristeitä sekä vaikuttaa rakennuksen kestävyyteen. Sisäilman kosteuden voimakas vaihtelu vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen, ihoon ja hengitysteihin; korkea RH lisää mikrobikasvun riskiä, matala RH voi aiheuttaa ihon ja hengitysteiden kuivumista sekä staattisuutta.

Seuranta ja hallinta: RH-mit samat käytetään hygrometreillä. Sisäilman kosteus on yleisesti suositusalueeltaan noin 40–60 prosenttia. Korkeat tai epätoivotut vaihtelut voivat edellyttää ilmanvaihdon tehostamista, kosteudenpoistoa tai ilman ja rakenteiden kosteuden hallintaa. Rakenteellisesti voidaan käyttää parempaa eristystä, ilmanpitävyyden parantamista sekä kosteudenhallintaan tarkoitettuja ratkaisuja.

Kosteusvaihtelut ovat keskeisiä sekä asuin- että työ- ja tuotantoympäristöissä. Puutarha- ja elintarvikealalla kosteuden hallinta on tärkeää sekä kasvien jotta prosessien laadun varmistamiseksi. Tutkimus ja suunnittelu tähtäävät haitallisten vaihtelujen minimoimiseen energiatehokkuuden ohella.