Jäsenvaltiota

Jäsenvaltio on suvereenin valtion asema, joka kuuluu jonkin kansainvälisen järjestön tai liiton jäseneksi. Jäsenvaltio on tehnyt järjestön perussopimukset ja sitoutuu noudattamaan niiden määräyksiä sekä yhteisiä päätöksiä. Samalla valtio säilyttää lainsäädäntö- ja ulko- sekä turvallisuuspolitiikkansa osin omalla hallinnollaan, mutta on siirtänyt osan päätösvallastaan järjestön toimielimille ja menettelyille.

Kontekstissa kuten Euroopan unioni jäsenvaltio on mukana päätöksenteossa ja hyötyy liiton toimista, mutta vastaa myös jäsenyydestä aiheutuvista sitoumuksista. Jäsenvaltio on edustettuna järjestön päätöksentekijöissä ja päätökset syntyvät yhteisten prosessien kautta. EU:n tapauksessa valtiot osallistuvat neuvostossa ja toimeenpanevat unionin lainsäädäntöä omassa lainsäädäntönsä kautta. Jäsenvaltiot rahoittavat osin toimintoja ja voivat saada tukea sekä rahoituskanavia unionin talousarviosta. Toisaalta jäsenyys velvoittaa noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja politiikkoja sekä toteuttamaan ne kansallisella tasolla.

Hakeminen ja liittyminen ovat usein prosessi, jossa hakija käy neuvotteluja, täyttää kriteerit ja saa lopulta jäsenvaltioiden ratifioinnin. Useimmissa järjestöissä liittyminen edellyttää sekä nykyisten jäsenten hyväksyntää että kansallisia menettelyjä. Jäsenvaltiota käytetään yleisesti myös muiden kansainvälisten järjestöjen yhteydessä — esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat, järjestö liittoutumat tai taloudelliset liitot — missä valtio on hyväksyttyjä jäsenyysperiaatteiden perusteella.