Jalostusaste

Jalostusaste on termi, jota käytetään kuvaamaan aineksen valmistuksen tai jalostuksen määrällistä etenemistä. Se kertoo, kuinka suuri osuus alkuperäisestä raaka-aineesta on muutettu jalostetuiksi tai arvokkaammiksi tuotteiksi. Käytännössä jalostusaste mittaa prosessin laajuuden ja tuotteen arvoa suhteessa syötö-raaka-aineeseen.

Käyttökohteet ja kontekstit. In the mining and metallurgic sector jalostusaste kuvaa, kuinka paljon malmista tai rikasteesta on saatu haluttua tuotetta, kuten rikastetta tai valmista metallia. Se on tärkeä mittari tuotannon tehokkuudelle, energian käytölle ja kustannusrakenteelle. Jalostusastetta voidaan tarkastella myös elintarviketeollisuudessa tai muiden luonnonvara-alojen arvoa lisäävien prosessien yhteydessä, jolloin se heijastaa edistyneen prosessin osuutta tuotantoketjussa. Lisäksi jalostusaste voi olla osa kansallisia strategioita, joissa pyritään lisäämään kotimaisen jalostuksen osuutta sekä arvonlisäystä.

Miten jalostusastetta provataan. Yleisesti se ilmaistaan prosentteina ja se kuvaa suhteellista osuutta tuotetun jalostetun tuotteen tai arvometallin massasta alkuperäiseen raaka-aineeseen. Esimerkki: jos 1000 tonnista malmia saadaan 200 tonnia rikastetta, jalostusaste on 20 prosenttia. Toisessa tapauksessa, jos 180 tonnia valmista metallia saadaan 1000 tonnista raakaaineksia, jalostusaste on 18 prosenttia. Eri konteksteissa määritelmä voi hieman poiketa riippuen siitä, mitkä tuotteen osat lasketaan tuotantopanoksiksi tai jalostusprosessin häviöiksi.

Rajoitteet. Jalostusaste ei ole kiinteä ominaisuus, vaan riippuu tuotteen määritelmästä ja prosessin vaiheista. Siksi sama raaka-aine voi saada eri jalostusasteen eri tilastoissa tai tilanteissa. Se on kuitenkin keskeinen työkalu tuotannon suunnittelussa, taloudellisessa analyysissä ja politiikkastrategioissa.