Informaatiokuorman

Informaatiokuorma kuvaa sitä, kuinka paljon tietoa ja kognitiivista vaivaa ihmisen on käsiteltävä tietyn tehtävän suorittamiseksi. Se liittyy työmuistin kapasiteettiin, tarkkaavaisuuteen ja oppimiskykyyn. Kuorma muodostuu sekä informaation ominaisuuksista että sen esittämistavasta.

Intrinsinen kuorma johtuu aineiston luontaisesta monimutkaisuudesta ja tehtävän rakenteesta. Extraneous- eli epäedullinen kuorma syntyy tavasta, jolla tieto on esitetty eikä välttämättä palvele oppimistavoitetta. Germane- kuorma puolestaan viittaa kognitiivisiin prosesseihin, jotka tukevat mallien rakentamista ja oppimista.

Kuorman vaikutukset ilmenevät esimerkiksi päätöksenteon nopeudessa ja tarkkuudessa, virheiden määrässä sekä subjektiivisessa kokemuksessa, kuten väsymyksessä ja haastetuksi tuntemisessa. Mittaamista varten käytetään sekä subjektiivisia arviointityökaluja, kuten NASA-TLX, että suoritus- ja fysiologisia mittareita, kuten vasteaikaa, virhetilastoja tai pupillometriaa.

Sovelluksissa informaatiokuorman hallinta on keskeistä käyttöliittymäsuunnittelussa, informaatiovisualisoinnissa ja opetussuunnittelussa. Hyviä käytäntöjä ovat tehtävien pilkkominen; tärkeän tiedon selkeä esittäminen ja johdonmukainen visuaalinen hierarkia; liiallisten ärsykkeiden karsiminen sekä vaiheittainen tiedon palastelu tarpeen mukaan.

Kognitiivinen kuormitusteoria erittelee intrinsisen, ekstran ja gernan kuorman, korostaen tasapainon löytämistä tehtävän vaatimusten ja oppijan kapasiteetin välillä.