Ilmankosteudesta

Ilmankosteus viittaa ilman sisältämän vesihöyryn määrään. Sitä voidaan mitata absoluuttisena kosteutena, joka kertoo suoraan ilman vesihöyryn massan tilavuusyksikköä kohti, tai suhteellisena kosteutena, joka ilmaisee ilmassa olevan vesihöyryn määrää suhteessa suurimpaan mahdolliseen määrään samassa lämpötilassa. Suhteellinen kosteus on yleensä ilmaistuna prosentteina. Korkea suhteellinen kosteus tarkoittaa, että ilma on lähellä kyllästymispistettä, eli se ei voi enää pidättää enempää vesihöyryä ilman tiivistymistä.

Ilmankosteus vaikuttaa moniin asioihin. Se vaikuttaa ihmisen viihtyvyyteen, sillä liian kuiva tai liian kostea ilma voi tuntua epämukavalta. Kuiva ilma voi kuivattaa ihoa ja limakalvoja, kun taas kostea ilma voi tuntua tukahduttavalta ja edistää homeen kasvua. Rakennusten kannalta ilmankosteus on myös merkittävä tekijä. Liian korkea ilmankosteus sisätiloissa voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita ja terveysongelmia. Ulkoilman ilmankosteus puolestaan vaikuttaa sään muodostumiseen, kuten sumuun, sateeseen ja lumeen.

Ilmankosteuden säätelyyn voidaan vaikuttaa esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja kostutuslaitteiden avulla. Ilmanvaihdon lisääminen poistaa kosteaa sisäilmaa ja tuo tilalle kuivempaa ulkoilmaa, kun taas lämmitys voi alentaa ilman suhteellista kosteutta, vaikka absoluuttinen kosteus pysyisikin samana. Ulkona ilmankosteus vaihtelee luonnostaan sään ja vuodenajan mukaan.