Hybridiä

Hybridi on yksilö, jonka perimä muodostuu kahden eri lähteen, kuten eri lajien tai populaatioiden, geenien yhdistelmästä. Hybridisaatio voi tapahtua luonnossa tai ihmisen toimesta ja esiintyy sekä kasvi- että eläinkunnassa.

Hybrideillä voi ilmetä sekä etuja että haittoja. Osa hybrideistä osoittaa hybridivireyttä (heteroosi), mikä voi parantaa suorituskykyä tietyissä ympäristöolosuhteissa, toisinaan ne ovat kuitenkin heikosti sopeutuneita tai hedelmättömiä. Geneettiset erot kromosomitasolla voivat johtaa postzygotiseen estoon: jälkeläisten hedelmättömyys tai alhaisempi menestys.

Eläin- ja kasvilajeilla on useita tunnettuja esimerkkejä hybridiyhteyksistä. Kasveilla hybrideistä on usein kaupallista hyötyä, sillä F1-hybridit voivat ilmentää heteroosin ansiosta parempaa satoa, kasvutapaa tai vastustuskykyä, ja polyploidia voi stabiloida hybridejä. Allopolyploidia syntyy yhdistämällä kromosomeja useammasta lajista, mikä voi johtaa täysin uuteen, fertiiliin hybridilajiin. Autopolyploida tarkoittaa saman lajin kromosomien määrän tuplaantumista.

Hybridisaatiolla on merkittävä rooli evoluutiossa ja ekologiassa: hybridivyöhykkeet sallivat geneettisen sekoittumisen lajien välillä, ja introgressio voi siirtää geenejä lajeilta toisille. Joskus hybridilajit voivat eriytyä täysin omikseen lajeiksi.

Terminologiasta: hybridisaatio tarkoittaa prosessia, ja hybridi sen lopputuotetta. Introgressio tarkoittaa geenien siirtymistä yhdeltä lajilta toiselle.