Copylefttyyppiset

Copylefttyyppiset lisenssit ovat oikeudellisia sopimuksia, joiden tavoitteena on turvata ohjelmiston vapaudet siten, että jokainen teosta mitä käytetään tai jaellaan, sekä siihen tehdyt muutokset, ovat saatavilla samojen ehdojen alaisina. Tavoitteena on estää, että vapaaksi tarkoitettu ohjelmisto muuttuu kokonaan suljettujen lisenssien alaiseksi sekä että vapaat ratkaisut säilyvät seuraaville käyttäjille.

Kategorisointi perustuu copyleftin tiukkuuteen. Vahva copyleft tarkoittaa, että kaikki johdannaiset teokset on lisensoitu samoilla ehdoilla, kun niitä jaetaan. Esimerkkejä ovat GNU General Public License (GPL) ja Affero GPL (AGPL). Heikko copyleft (tai lievemmin copyleft) sallii sen, että tietty osa ohjelmasta on copyleft-lisenssillä, mutta suurempi kokonaisuus tai liitetyt komponentit voivat olla toisella lisenssillä. Esimerkkejä ovat GNU Lesser General Public License (LGPL) ja Mozilla Public License (MPL). File-based copyleft, kuten MPL, kohdistuu yksittäisiin tiedostoihin, jolloin muutokset kyseisiin tiedostoihin on jaettava uudelleen copyleftin ehdoilla, mutta koko projektin muu osa ei välttämättä ole.

Käytännön vaikutukset voivat vaikuttaa, miten ohjelmistoa kehitetään ja jaellaan. Vahva copyleft lisää vaatimuksia lähdekoodin julkistamisesta ja tekee yhdistämisestä muiden lisenssien kanssa monimutkaisempaa. Heikompi copyleft helpottaa yritysten ja propritääristen osien yhteensovittamista, mutta silti varmistaa, että copyleft-osat pysyvät vapaasti käytettävissä.

Yhteenvetona copylefttyyppiset lisenssit pyrkivät säilyttämään ohjelmiston vapauden säilyttämällä vastikkeetta vapaat lähdekoodit ja taaten, että muutokset pysyvät samojen ehtojen alaisina. niiden valinta vaikuttaa sekä teknisiin että liiketoiminnallisiin päätöksiin projektissa.