Aggregaatioiden

Aggregaatioiden käsite kuvaa erillisten osien yhdistämistä suuremmaksi kokonaisuudeksi tai yhteenlaskun tulosta. Sillä on laaja käyttöala sekä luonnontieteissä että yhteiskuntatieteissä, ja termi esiintyy monissa konteksteissa kuten aggregaatio, koonti ja tietojen yhteenlasku. Etymologisesti sana juontaa juurensa latinan aggregatio, "yhteenliittäminen" ja sen tavallisimmassa käytössä viittaa kokonaisuuteen, joka syntyy yhdistelemällä useita osia.

Matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä aggregaatio tarkoittaa useamman arvon tai mittauksen yhdistämistä yhdeksi tulokseksi, esimerkiksi summaksi, keskiarvoksi tai annetun tilaston lukuarvoksi. Datatuotteissa ja tietokannoissa käytetään aggregaatioita tallentamaan tiivistettyä informaatiota: esimerkkejä ovat ryhmittely (GROUP BY), roll-up ja muut aggregaatiota tukevat funktiot.

Tilastotieteessä ja tutkimuksessa aggregaatiot helpottavat ilmiöiden yleiskuvan hahmottamista, kun suuret aineistot tiivistetään pienempiin, helpommin tulkittaviin arvoihin. Niiden avulla voidaan vertailla ryhmiä, tutkia trendejä ja muodostaa korkeamman tason johtopäätöksiä. Riskinä on kuitenkin yksityiskohtien menettäminen sekä valitusta aggregaatiotavasta riippuva tulkinta- ja harhavaara.

Biologiassa ja ekologiassa aggregaatio voi tarkoittaa yksilöiden tilapäistä tai pysyvää ryhmittymistä, kuten parvien tai saaliin ryhmiä, usein ympäristötekijöiden ja resurssien vaikutuksesta. Materiaalitieteessä aggregaatit ovat pienhiukkasista koostuvia klustereita, jotka vaikuttavat kiinteän aineen ominaisuuksiin kuten lujuuteen ja kiteytymiseen. Yhteiskuntatieteissä aggregaatit voivat viitata väestöryhmien tilastollisesti muodostettuihin kokonaisuuksiin.