vetyisotooppeja

Vetyisotoopit ovat vetyatomin eri muotoja, joilla on sama määrä protoneja (yksi) mutta erilainen määrä neutroneja ytimessään. Tämä ero neutronien määrässä vaikuttaa niiden atomimassaan.

Yleisin vetyisotooppi on protium, jonka ytimessä on vain yksi protoni eikä yhtään neutronia. Sen massa on noin 1 amu (atomimassayksikkö). Protium muodostaa yli 99.98% kaikesta luonnossa esiintyvästä vedystä.

Toinen vetyisotooppi on deuterium, jota kutsutaan myös raskaaksi vedyksi. Sen ytimessä on yksi protoni ja yksi neutroni, joten sen massa on noin 2 amu. Deuterium on vakaa isotooppi ja muodostaa noin 0.015% luonnon vedystä. Sitä käytetään muun muassa ydinreaktoreissa neutronin hidastimena ja magneettikuvauksessa.

Kolmas vetyisotooppi on tritium, joka on radioaktiivinen. Sen ytimessä on yksi protoni ja kaksi neutronia, jolloin sen massa on noin 3 amu. Tritiumin puoliintumisaika on noin 12.3 vuotta, ja se hajoaa lähettäen beetapartikkeleita. Tritiumia esiintyy luonnossa hyvin vähän, mutta sitä voidaan tuottaa ydinreaktioissa. Sitä käytetään esimerkiksi valaisimissa ja ydinpolttoaineena fuusioreaktoreissa.

Nämä vetyisotoopit ovat keskeisiä useilla tieteenaloilla, kuten kemiassa, fysiikassa ja ydintekniikassa. Niiden erilaiset ominaisuudet tekevät niistä arvokkaita työkaluja tutkimuksessa ja teollisuudessa.