taajuksista

Taajuksista on kyse suomalaisessa tilastotieteessä käytettävästä käsitteestä, joka kuvaa tiiviisti rakennettuja ja asutuksen kannalta hallittuja alueita. Termi viittaa taajema-alueeseen, jota Tilastokeskus määrittelee tilastollisena kokonaisuutena. Taajuma tarkoittaa siten käytännössä kaupunkimaisen asutuksen keskusta-alueita sekä niihin läheisesti liittyvää, jatkuvasti rakennettua ympäristöä.

Määritelmä ja kriteerit. Taajama on alue, jossa asutus on tiivistä ja rakennusten välinen etäisyys on enintään noin 200 metriä. Riippumatta kuntamaisemasta taajama muodostuu, jos vähintään 200 ihmistä asuu alueella. Käytännössä taajamat voivat ulottua useamman kunnan alueille, mikä heijastaa rakennettujen alueiden jatkuvuutta eikä vapaasti rajattuja kuntarajoja.

Mittaus ja tila. Taajamat määritellään ja päivitetään tilastointia varten Tilastokeskuksessa käyttämien rakennus-, väestö- ja maankäyttötietojen perusteella. Määritelmä päivitetään säännöllisesti, ja taajamien rajat voivat muuttua, kun uusia rakennuksia nousee tai väestö muuttuu riittävän suureksi tai pienenee alle kriteerien.

Käyttö ja merkitys. Taajama-alueiden tilastointi tukee kaupunkirakenteen suunnittelua, palveluiden sijoittamista ja väestön jakautumisen analysointia. Se luo vertailukentän haja-asutus-alueisiin ja osoittaa, miten tiiviin rakentamisen ja kysynnän välillä on tilaa yhteiskunnan ja talouden kehityksessä. Taajuksista-hallinta on siis keskeinen osa maankäyttöä ja kaupungistumisen tilastointia.