sydänlihaskan

Sydänlihaskan (myokard) on sydämen lihaksen pääasiallinen kerros, joka vastaa sydämen supistumisesta ja veren pumppaamisesta. Se muodostaa sydämen seinämän suurimman lihaskerroksen ja on erikoistunut toistuvien, kestäviä supistuksia tuottamiseen.

Rakenne: Sydänlihaskudos koostuu kardiomyosyyteistä, jotka ovat haarautuvia, poikkijuosteisia soluja. Solut ovat sähköisesti ja mekaanisesti kytkeytyneitä toisiinsa liitosrakenteiden kautta, mikä mahdollistaa nopean impulssin leviämisen ja yhtenäisen supistumisen. Niissä on runsaasti mitokondrioita ja ne polttavat paljon happea.

Toiminta ja johtorata: Sydänlihaskan toiminta on tahdosta riippumatonta. Sen rytmiseen supistumiseen osallistuvat sydämen oma sähköinen johtorata: sinussolmuke (SA-solmuke), AV-solmuke, His-kimppu ja Purkinjen säikeet. Impulssit etenevät eteisistä kammioihin ja saavat aikaan veren pumppaamisen koko kehään, ensin keuhkoihin ja sitten systemaattisesti kehon kiertoon.

Merkitys ja patologia: Myokardilla on rajallinen kyky regeneroida suuria vaurioita. Pitkäaikaista iskeemistä vauriota, kuten sydäninfarktia, voi johtaa sydänlihaksen kuolemaan ja arpeutumiseen. Tulehdukselliset tilat (myokardiitti) ja kardiomyopatiat voivat heikentää supistumisvoimaa ja aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Myokardiumin terveys on tärkeä osa yleistä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa.