suorareaktiossa

Suorareaktiossa tarkoitetaan kemiallista reaktiota, jossa reaktiotuotteet muuntuvat pääosin yhdessä vaiheessa ilman havaittavia välivaiheita. Tämä tarkoittaa usein konserttoivaa tai yksivaiheista mekanismia, jossa sidosten katkeaminen ja uusien sidosten muodostuminen tapahtuvat samaan aikaan. Toisin sanoen, ei ole todettavissa tai kokeellisesti eristettävissä vaiheita, joissa välivaiheita olisi ennen lopullisia tuotteita.

Mekaanisesti suorareaktiot eroavat monitaiheisista reaktioista, joissa muodostuu atomeita tai ryhmiä välivaiheiden kautta ennen lopullista rakennetta. Tällaisia välivaiheita voivat olla esimerkiksi karbokationit, radikaalit tai muut tilapäiset intermediates, jotka syntyvät reaktion kulussa. Käytännössä tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko reaktio yksi vaihe vai useampi, ja tämä vaikuttaa sekä ennusteisiin että reagointityypin valintaan.

Esimerkkejä suorareaktioista annetaan usein organi- ja orgaanisessa kemiassa. SN2-substituutio primäärisillä tai sekundaari-alkylhalogenideilla on klassinen esimerkki suorareaktiosta, jossa vähintään kaksi osapuolta reagoivat samanaikaisesti ilman tutkittavaa välivaihetta. Diels–Alder -reaktio on toinen tunnettu suorareaktio, joka etenee pericyklisenä, konserttoivasti ilman erillisiä välivaiheita. E2-eliminointi nähdään usein myös suorana reaktioehdotuksena.

Käytännössä suorareaktion tunnusmerkkejä ovat nopea, toisen kertaluvun riippuvuus ja usein selkeä stereokemia, kuten Waldenin inversio SN2-reaktioissa. On kuitenkin huomattava, että käyttökelpoinen luokitus voi olla epävarma: joissakin tapauksissa välivaiheet ovat olemassa, mutta erittäin lyhytaikaisia ja havaitsemattomia kokeellisesti.

Näiden syiden vuoksi suorareaktioiden määritelmä ja luokittelu perustuvat sekä reaktiomekanismin teoreettisiin malleihin että kokeellisiin havaintoihin. See also: reaktiohidas, mekanismi, SN2, Diels–Alder, E2.