stilbiittiin

Stilbiitti on zeoliittiryhmän mineriāli, jonka kemiallinen koostumus voidaan esittää yleisesti NaCa2Al5Si13O36·14H2O. Koostumus voi vaihdella Na- ja Ca-pitoisuuksien mukaan, mikä luo erilaisia ilmentymiä samassa mineraalissa. Stilbiitti muodostuu vesipitoisissa hydrotermisissa ympäristöissä sekä vulkaanisten kivien, kuten basalten, laavakammioissa ja halkeamissa tapahtuvissa vesikiertojen yhteydessä.

Esiintyvyys ja muodostuminen: Stilbiitti tavataan yleisesti vesikammioissa basalto- ja fonoliittisissa kivissä sekä hydrotermisissa rakenteissa. Se löytyy usein yhdessä muiden zeoliittien, kuten natroliinin ja heulandittien sekä muiden mineraalien kanssa. Näytteissä stilbiittia esiintyy tyypillisesti tabulaarisina tai säteittäisinä kristalleina sekä aggregaateina, joiden väri vaihtelee värittömästä ja valkoisesta vaaleanpunertavaan.

Ominaisuudet: Stilbiitti kuuluu monoclineen mineralijärjestelmään ja sillä on lasinen tai helmiäinen lusteri. Kovuus Mohs-asteikolla on noin 3–4, ja läpinäkyvyys vaihtelee läpinäkyvästä läpikuultavaan. Tiheys on kevyt, tyypillisesti noin 2,1–2,3 g/cm3. Väri riippuu epäpuhtauksista, ja mineraali voi osoittaa heikkoa pleokroismia.

Merkitys ja käyttö: Stilbiitti ei ole taloudellisesti tärkeä mineraali, mutta se on suosittu nimikkeistö mineraaliyhdisteissä ja näytteissä. Se toimii myös osoituspintana zeoliittien huokoisessa rakenteessa ja vulkaanisten sekä hydrotermisten prosessien kuvaajana. Tunnettuja esiintymiä löytyy eri puolilta maailmaa, erityisesti basaltisista/geologisista ympäristöistä.