sairastuvuuden

Sairastuvuuden käsite kuvaa sitä, kuinka yleisesti sairaudet esiintyvät väestössä. Sairastuvuutta voidaan tarkastella kahdella päätasolla: ilmaantuvuudella, joka mittaa uusien sairastumisten määrää tietyn ajanjakson aikana, sekä prevalenssilla, joka mittaa kaikkien olemassa olevien tapausten määrää tiettynä ajankohtana. Ilmaantuvuus kertoo riskin saada sairaus kyseisessä joukossa, kun taas prevalenssi kuvaa taudin kuormaa väestössä.

Miten sairastuvuutta mitataan? Ilmaantuvuutta ilmoitetaan usein uusien tapausten määrän ja väestön koon suhteessa ajanjaksolle, esimerkiksi per 100 000 ihmistä vuodessa. Prevalenssi puolestaan lasketaan olemassa olevien tapausten määränä jaettuna väestöllä tietyllä hetkellä, usein prosentteina tai promilleina. Näin voidaan tehdä vertailuja alueiden tai ajanjaksojen välillä ja arvioida taudin ylläpitoa tai lisäystä.

Datan lähteet koostuvat kansallisista tartuntatautirekistereistä, sairaaloiden tilastoista sekä väestötutkimuksista. Haasteina ovat diagnosoinnin vaihtelut, rekisteröinnin kattavuus, viiveet sekä väestön ikä- ja rakenteelliset muutokset, jotka vaikuttavat mittareiden tulkintaan.

Sairastuvuuden tutkiminen tukee julkista terveydenhoitoa, resurssien kohdentamista sekä taudin ehkäisyä ja hoitoa koskevan päätöksenteon arviointia. Se liittyy läheisesti terveysongelmien yleiseen kuormaan, työkyvyn menetykseen ja terveyden taloudelliseen vaikuttavuuteen.