rakentamattomissa

Rakentamattomissa on termi, jota käytetään arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun yhteydessä kuvaamaan hankkeita, ideoita tai suunnitelmia, jotka on suunniteltu tai hahmoteltu, mutta joita ei ole toteutettu. Käsitettä sovelletaan sekä yksittäisiin rakennuksiin että laajempiin kaupunginosan tai alueen suunnitelmiin, jotka jääivät projektina toteutumatta.

Termi muodostuu suomen kielen verhosta rakentaa yhdistettynä negatiiviseen tilantoon, ja sitä käytetään sekä puheessa että kirjallisessa tekstissä. Rakentamattomissa voidaan viitata esimerkiksi täysin piirustelluihin mutta rakentamattomiin rakennusideoihin, ylläpidettyihin kokonaisuuksiin tai pitkälle kehittyneisiin, mutta ei koskaan toteutuneisiin masterplan-ehdotuksiin.

Rakentamattomien hankkeiden tutkimus antaa näkökulman kaupunkien historiaan, arkkitehtuurin mielikuvitukseen sekä taloudellisiin ja poliittisiin realiteetteihin, jotka ovat vaikuttaneet toteutumisen estymiseen. Se paljastaa suunnittelukulttuurin ilman toteutuneita fyysisia jälkiä, jolloin voidaan vertailla tavoitteita toteutuneeseen kehitykseen ja arvioida suunnitteluperinteiden arvoja sekä aikakauden poliittisia valintoja.

Alalla termi esiintyy muun muassa arkkitehtuurin ja kaupunkitutkimuksen julkaisuissa, näyttelyissä sekä kokoelmissa, joissa unelmaprojekteja esitellään ja analysoidaan. Menetelmällisesti tutkimus nojautuu arkistomateriaaleihin, piirustuksiin, malleihin ja suunnitelma-asiakirjoihin sekä kaupungin historiallisiiin aineistoihin ja kartoituksiin. Rakentamattomissa toimii välineenä ymmärtää menneiden aikojen mahdollisuuksia sekä nykyisen suunnittelukulttuurin rajoja.