palonkestävyydestä

Palonkestävyydestä tarkoitetaan rakennuksen tai sen osien kykyä kestää palavuutta, hidastaa palon leviämistä sekä säilyttää toiminnallisuutensa ja rakenteellinen eheytensä palon aikana. Palonkestävyys on keskeinen osa rakennusten turvallisuutta, sillä se vaikuttaa sekä ihmisten turvaan että omaisuuden ja ympäristön suojaukseen.

Palonkestävyys arvioidaan ja luokitellaan standardoitujen testien ja luokitusten perusteella. Eurooppalaisilla standardeilla rakennustuotteille ja rakennuselementeille ovat tärkeitä EN-standardeja, kuten EN 13501-1 sekä EN 13501-2, jotka kuvaavat tuotteiden palonkestävyyden luokitusta. Testit kuten EN 1363-1 ja EN 1363-2 määrittävät, kuinka kauan rakenne kykenee säilyttämään kantavuutensa, eheytensä ja eristyskykynsä palon aikana. Tuloksena annetaan luokkia sekä palonkestävyyden kestoa, usein merkittyinä kirjainyhdistelmin kuten REI tai EI sekä ajallisesti määriteltyinä minuuteissa (esimerkiksi 60, 90 tai 120 minuuttia).

Palonkestävyys saavutetaan käyttämällä palonkestävää rakennusmateriaalia ja -rakenteita: massiivinen betoni tai palonkestävä teräsrakenne, palokatot, palonkestävät väliseinät ja lattiarakenteet sekä eristemateriaalit kuten mineraalivilla. Lisäksi voidaan käyttää palonsuojakäsittelyitä, kuten intumesenssi- tai palonsuojapinnoitteita sekä rakennuslevyjä, jotka hidastavat lämmön siirtymistä.

Rakennesuunnittelussa palonkestävyys huomioidaan yhdessä muiden turvallisuusvaatimusten kanssa. Tämä tarkoittaa paloturvallisuuden suunnittelua, tilajaon ja poistumistiekäytävien sekä ilmanvaihdon vaatimusten huomioimista sekä asianmukaista testaus- ja sertifiointiprosessin läpivientiä.